Opinnäytetyöt avaavat mahdollisuuksia ja linkittyvät Justinin strategiaan

Opinnäytetyöt ovat erinomainen tapa kasvattaa yrityksen osaamista aiheista, jotka ovat yritykselle oleellisia, mutta joista ei suoraan löydy valmista tietoa sopivassa muodossa. Opinnäytetyöt ovat myös työkalu, jonka avulla voi tehdä tutkimusta ja erilaisia kokeiluja.

Kevään aikana olemme paneutuneet kahteen Justinilla tehtyyn opinnäytetyöhön: kilpailija-analyysikonseptiin ja verkkomuotoisen tiedon visualisointiin.

Ville kehitti kilpailija-analyysikonseptin

Ville Mononen päätyi tekemään opinnäytetyötään Justinille avoimen hakemuksen kautta. Kun Justinin Jani ja Aki esittelivät ensimmäisessä etäpalaverissa kilpailija-analyysiaiheen, Ville kiinnostui heti. Justinia kiinnosti erityisesti kilpailija-analyysi yleisesti, sen vaikutus palvelustrategiaan sekä kilpailija-analyysin merkitys sisäiselle palveluntarjoajalle. Aihe tarkentui lopulta kilpailija-analyysikonseptin kehittämiseen.

Varsinainen opinnäytetyöprosessi oli mielenkiintoinen ja lähti liikkeelle palveluntarjoajien kilpailija-analyysin nykytilan kartoituksella sekä haastateltavien etsinnällä. Kartoituskyselyn tuloksia odotellessa Ville tutustui kilpailija-analyysin teoriaan ja kirjoitti opparinsa teoriaosuuden. Haastatteluissa oli mahdollista pureutua tarkemmin kyselyssä ilmenneisiin yleisiin haasteisiin. Ville kertoo yhteistyön Justinin kanssa sujuneen hyvin: ”Justin oli koko opinnäytetyön ajan hyvin tukena ja apuna, mikäli jotain kysyttävää ilmeni.”

Ville päätyi kirjoittamaan opinnäytetyönsä englanniksi, vaikka hän oli avoin myös suomeksi kirjoittamiselle. Justinin ajatuksena oli, että englanninkielistä materiaalia olisi helpompi hyödyntää esimerkiksi Muotoilevan palvelunhallinnan käsikirjan käännösversiossa. Opinnäytetyön lähteistä valtaosa oli englanniksi, joten samalla kielellä kirjoittaminen oli luontevaa.

Ville uskoo opinnäytetyöstä jääneen paljon käteen tulevaisuutta ajatellen. Hän kertoo oppineensa paljon kilpailija-analyysistä yleisesti. Lisäksi opinnäytetyössä kehitetty konsepti on monikäyttöinen ja muokattavissa, joten sitä voi hyödyntää jatkossa organisaatiossa kuin organisaatiossa. Varsinaisen konseptin lisäksi projekti opetti myös vaatimusten välillä tasapainottelua: ”Alun perin Justin toivoi opparin käsittelevän kilpailija-analyysin vaikutuksia palvelustrategiaan ja sisäisten palveluntarjoajien tarvetta kilpailija-analyysille. Koulu taas toivoi opparin käsittelevän enemmänkin itse kilpailija-analyysiä.” Sopiva suhde löytyi, ja opinnäytetyössä on sekä kattava teoriakatsaus kilpailija-analyysiin liittyen että empiirisesti ja teorian pohjalta kehitetty kilpailija-analyysikonsepti, jota Justin voi tarjota asiakkailleen konsultoinnin yhteydessä.

Voit tutustua kilpailija-analyysikonseptiin paremmin Villen blogipostauksesta tai opinnäytetyöstä.

Sampo pääsi syventymään visualisointeihin

Kun Sampo Rapelilla oli viime syksynä kesätöiden jälkeen edessä kandidaatintutkielman tekeminen, löytyi sekä Sampoa että Justinia kiinnostava aihe verkkomuotoisen tiedon visualisoinneista. Justin ei ollut virallisesti mukana prosessissa, mutta Sampo piti yrityksen ajan tasalla ja käytti työaikaa normaalien tuotekehitystehtäviensä lisäksi myös tutkielman kirjoittamiseen.

Sampon kandidaatintutkielma oli kirjallisuustutkimus, eikä se siten sisältänyt kokeellista osiota. ”Vaikka tieteellinen kirjoittaminen ja tieteellisten artikkelien lukeminen oli jo tuttua, kandityö oli aiempia tekstejä laajempi ja itsenäisemmin työstettävä rupeama”, Sampo kertoo ja jatkaa: ”Helposti kuvittelisi, että tieteellisestä tutkimuksesta on pitkä matka käytännön soveltamiseen. Kävi kuitenkin selväksi, että tutkimusten tuloksia yhdistelemällä saa muodostettua hyvin konkreettisia ohjeita, tässä tapauksessa ohjeita visualisointien tekemiseen.”

Sampo kirjoitti kandinsa suomeksi, vaikka lähteet olivat englanninkielisiä. ”Lähteiden lisäksi moni käymistäni aiheeseen liittyvistä kursseista on ollut englanniksi, joten se olisi voinut olla myös kandityössä luonnollinen valinta. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että suomea voidaan käyttää tieteessä. Samalla jouduin miettimään tarkasti, miten asiat ilmaistaan suomenkielisillä termeillä”, Sampo kertoo. Maisteriopintojen loppuvaiheen diplomityö ei ole vielä ajankohtainen, eikä Sampo osaa vielä ottaa kantaa työn kieleen. ”Englanniksi ja suomeksi kirjoittamisessa on molemmissa puolensa, ja molempia on hyvä harjoitella”, hän toteaa.

Visualisointeihin perehtymisestä oli hyötyä heti saman syksyn aikana, kun Sampo suunnitteli käyttöliittymää palvelutiedon visualisoinnille. Tuotekehityksen lisäksi yritys hyötyi tutkielman tuloksista, kun Sampo esitteli tuloksia Justinin näkökulmasta koko yrityksen tiimipäivässä joulukuussa. Moni työssä esitellyistä hyvistä visualisointivalinnoista on suoraan hyödynnettävissä esimerkiksi PowerPoint-visualisoinneissa, joita konsultit käyttävät. Lisäksi ymmärrys siitä, että palvelunhallinnan konsultoinnissa visualisoidaan verkkoja, voi auttaa hahmottamaan aihetta paremmin. Lisäksi on mahdollista kokeilla erilaisia visualisointityylejä ja mahdollisesti löytää asian ymmärtämistä entistä paremmin tukevia visualisointeja.

Sampon kandityön tuloksista ja niiden hyödystä Justinin näkökulmasta voit lukea lisää blogista Miten kandityö liittyy työelämään.

Parempaa palvelua opinnäytetöiden avulla

Ville kehitti opinnäytetyössään kilpailija-analyysikonseptin, jota Justin voi suoraan tarjota asiakkailleen. Näin Justin voi tarjota asiakkailleen parempaa konsultointipalvelua, jotka taas voivat parantaa omia palvelujaan ja näin tarjota omille asiakkailleen parempaa palvelua konseptin avulla – riippumatta siitä, onko kyseessä ulkoinen vai sisäinen palveluntarjoaja.

Vaikkei Sampon kandidaatintutkielmassa ollut kilpailija-analyysikonseptin kaltaista käyttövalmista tuotosta, on tutkielman tuloksista ollut jo hyötyä Justinissa. Sampo on voinut soveltaa oppeja tuotekehityksessä, jolloin lopullinen tuote voi hyödyntää erilaisia visualisointeja paremmin. Lisäksi Justinin konsulttien työhön kuuluu visualisointia, ja tutkielman vinkeillä niistä voi saada entistä parempia.

Justin haluaa olla palvelujohtamisen suunnannäyttäjä

Opinnäytetyöt ovat erinomainen tapa kasvattaa yrityksen osaamista aiheista, jotka ovat yritykselle oleellisia, mutta joista ei suoraan löydy valmista tietoa sopivassa muodossa. Justinilla onkin saatu ideoita ja ajatuksia uusista liiketoimintamahdollisuuksista opinnäytetöitä lukiessa, kertoo Justinin kehitysjohtaja Aki Lähteenmäki. Sampo taas on saanut uusia näkökulmia kehitettävään konseptiin liittyen sekä Villen opinnäytetyöstä että omasta kandistaan.

Opinnäytetöissä mukana oleminen tukee myös Justinin strategiaa. Justinin toimitusjohtaja Jani Palmu kuvailee opinnäytetöiden hyötyjä seuraavasti: “Olemme julkisestikin kertoneet halustamme olla palvelujohtamisen suunnannäyttäjä ja meille opinnäytetyöt ovat yksi työkalu, joiden avulla voimme tehdä tutkimusta ja erilaisia kokeiluja.” Lisäksi opinnäytetöiden kautta yritys saa mahdollisuuden tutustua uusiin osaajiin, samoin kuin opinnäytetyön tekijä pääsee tutustumaan kiinnostavaan yritykseen. Samalla voi aueta väylä työsuhteeseen kokeneempien osaajien opastuksessa.

Etsikö opinnäytetyöpaikkaa?

Justin osallistuu mielellään opinnäytetöihin myös jatkossa. Justinissa on käynnistetty yrityksen sisäinen tutortoiminta, jonka avulla edistetään tiimiytymistä ja ammatillista perehdytystä. Jani näkee mahdollisuuksia laajentaa toimintaa niin, että Justinissa voisi olla useampia opinnäytetyöntekijöitä samanaikaisesti.

Justinin kannalta kiinnostavia aiheita ovat tutkimukset ja analyysit liittyen palvelujohtamiseen, tiedonhallintaan, automaatioon (erityisesti prosessit, työnkulut, toistuvat manuaaliset tehtävät), organisaatiomuutokseen, ihmisten käyttäytymiseen, sekä yleisesti prosesseihin, teknologiaan, ihmisiin ja kumppaniverkostoihin sekä niiden välisiin suhteisiin liittyvät aiheet.

Jos sinulla on opinnäytetyöprojekti, kuten AMK-opinnäyte, diplomityö tai pro gradu –tutkielma edessä ja yllä mainitut aiheet kiinnostavat, ota yhteyttä avoimen hakemuksen kautta, niin olemme yhteydessä!

Julkaistu 25.07.2021