Miksi tekoälyä pitäisi hyödyntää?

Generatiivinen tekoäly ilman hypetystä | OSA 2

Mitä hyötyä on generatiivisesta tekoälystä ja kielimalleista?  Blogisarjan ensimmäinen osa kertoi, miten päästä alkuun, ja osa kaksi esittelee näkökulmia kysymykseen, miksi tekoälyä pitäisi hyödyntää. 

Suomessa osa yrityksistä vielä epäilee, tuoko tekoäly aidosti lisäarvoa heidän liiketoimintaansa. Tästä voisi vetää analogian aikaan, jolloin internet teki tuloaan. Silloin osa yrityksistä oli sitä mieltä, ettei tällainen verkkojen verkko tule ikinä yleistymään. Nyt nähtävissä on samantapainen ilmiö. Osa yrityksistä ja tahoista ei vielä näe tekoälyn potentiaalia ja samaan aikaan osa jo hyödyntää tekoälyratkaisuja täyttä höyryä. Kysymyksen voisikin kääntää niin päin, onko tästä kelkasta varaa jäädä pois. 

Suuri osa teknologiavaikuttajista maailmalla on sitä mieltä, että generatiivinen tekoäly ja kielimallit tulevat mullistamaan kaiken, niin liiketoiminnassa, työelämässä kuin ihan jokaisen meidän arjessammekin. Oman kokemukseni ja näkemykseni perusteella olen taipuvainen yhtymään tähän ajatukseen. Vaikka perustellusti voidaankin olla sitä mieltä, että tekoäly on yksi teknologia muiden joukossa, niin fundamentaalisesti ollaan erilaisen ilmiön äärellä, kuin vaikkapa toimistorobotiikka (RPA). Kun tekoälyn mahdollisuuksia ajattelee teoreettisestä näkökulmasta, niin mahdollisuudet ovat tietyllä tapaa ”rajattomat”. Konkreettisia rajoitteita nykyratkaisuissa ovat toki vaikkapa käytettävän opetusdatan laatu ja määrä, sekä ihan jo vaikka fyysiset suorituskykyyn vaikuttavat kapasiteettirajoitteet tai itse mallin rajoitteet. Uusia tehokkaampia malleja kehitetään kuitenkin jatkuvasti (esimerkiksi ihmisen kaltaisesti esimerkeistä oppivat systeemit) ja täten rajoitteet eivät ole välttämättä enää tulevaisuudessa voimassa samaan tapaan kuin nyt. 

Generatiivinen tekoäly ja kielimallit ovat ainakin jossain määrin jo nyt lunastaneet lupauksensa mullistaa maailmaa. Väite, että tekoäly tulee ja mullistaa kaiken, on mielestäni sikäli validi, että vahvat merkit muutokselle,kuten tietotyöläisten tuottavuusloikka ja uusien ratkaisujen uskomattomat kyvykkyydet sekä työtapojen muutokset, ovat jo ilmassa. Aikataulu muutokselle on toki vielä täysin auki.  

Tekoäly alkaa jo olla korvaamaton työkalu tietotyössä 

Generatiiviset tekoälyratkaisut kykenevät tuottamaan tekstiä, koodia, kuvia, analyysejä ja tunnistamaan trendejä tai auttamaan vaikkapa päätöksenteossa. Ne kykenevät myös tunnistamaan kuvista ja teksteistä asioita, tekemään raportteja tai analyysejä, tai myös itsenäisesti suorittamaan suurempia kokonaisuuksia, joihin liittyy useampia yksittäisiä tehtäviä. Onpa maailmalla testattu jo virtuaalisia yrityksiäkin:, niiden ”työntekijät” ovat itsenäisiä tekoälyagentteja, joilla on tietty rooli organisaatiossa.  Nämä työkalut alkavat jo nyt olla korvaamattomia tietotyössä niille, jotka ovat ne sujuvasti omaksuneet, sillä ne nopeuttavat rutiinitehtävien suorittamista ja myös parantavat työn laatua sekä vapauttavat ihmistyöntekijöiden aikaa tuottavampiin töihin. Toisaalta ne saattavat latistaa ja tasapäistää esimerkiksi internetissä julkaistavaa materiaalia. On aivan aiheellista olla huolissaan esimerkiksi siitä, happaneeko internet ennen pitkää täyttyessään tasapaksulla tekoälyn tuottamalla keskinkertaisella materiaalilla.

Palvelunhallinnassa tekoäly voi tehostaa prosesseja esimerkiksi automatisoinnin, itsepalvelun (mm. älykkäät chatbotit) tai vaikkapa ennakoivan huollon ja vianselvityksen tai analytiikan avulla.  Älykkäät chatbotit, jotka on räätälöity tietylle toimialalle, voivat tarjota aivan uudenlaisen ja aikaisempaa huikeasti paremman asiakaskokemuksen. Lisäksi tekoälyllä voi mahdollistaa paremman päätöksenteon ja optimoida palvelunhallinnan prosesseja. 

Materiaalia 2 000 tiedostoa: “Tunnistatko tuolta jotain trendejä?” 

Otetaanpa esimerkki. Esimiehesi lähettää sinulle linkin intranetiin, jonka takaa löytyy 2 000 PDF- tiedostoa, ja kysyy: ”Tunnistatko tuolta jotain trendejä?”  

Kauanko ajattelisit itseltäsi tähän tehtävään kuluvan aikaa? Tehtävän suorittamisessa saattaa nopealla lukijalla ja näppärälläkin ihmistyöntekijällä mennä useampi hetki, mutta generatiivisen tekoälyratkaisun avulla tehtävä on nopea suorittaa. Lisäksi tekoälyratkaisu voi samalla palauttaa sinulle raportin tai vastaavan tunnistamistaan trendeistä tai muista merkittävistä seikoista, joita se muutamassa hetkessä on ehtinyt useampien tuhansien sivujen tekstimäärästä löytää. 

Tässä käyttötapauksessa tekoäly on aivan ylivertainen ihmiseen verrattuna. Myös muita esimerkkejä löytyy roppakaupalla: tekoäly pärjää meille ihmisille loistavasti esimerkiksi projektisuunnitelman laatimisessa, esitysmateriaalin valmistelussa, webinaarivideon summaamisessa ja tiivistämisessä.  

Uhka vai mahdollisuus?

Generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen liittyy totta kai myös uhkia ja haittoja, jotka on syytä tiedostaa ja ymmärtää ja näin välttää pahimmat sudenkuopat. Lisäksi on varsin mielenkiintoista ja tärkeää ymmärtää, miltä hyvin todennäköisesti tulevaisuus generatiivisen tekoälyn saralla voisi näyttää.  

Vielä extrakommenttina kysymykseen ”Viekö tekoäly kaikkien työpaikat?” vastaisin tässä kohtaa seuraavasti: Todennäköisesti ei, mutta ne, ketkä osaavat hyödyntää tekoälyratkaisuja, voivat viedä työpaikan niiltä, jotka eivät osaa.

Jos kaksiosainen blogisarjamme herätti kiinnostusta generatiivisen tekoälyn hyödyistä ja mahdollisuuksista, kannattaa seurata Justinia tässäkin mielessä. Meillä on mielenkiintoista pöhinää menossa tekoälyn tiimoilta myös koulutusrintamalla. Luvassa on ainakin asiaa generatiivisen tekoälyn hyödyistä ja mahdollisuuksista, uhkista ja haitoista, sekä tulevaisuuden visioista. Aiomme raottaa salaisuuden verhoa myös siitä, miksi ja miten tekoälyä juuri nyt pitäisi hyödyntää. Ilman turhaa hypetystä, selkeästi kerrottuna. 

Julkaistu 08.12.2023